Kysymyksiä ja vastauksia
Onko hyppääminen vaarallista?
Olisi väärin väittää, että hyppääminen on poikkeuksellisen vaarallinen laji. Toisaalta ilmailuun liittyy aina tiettyjä riskejä. Yleisimmät vammat ovat nilkan tai ranteen nyrjähdyksiä, jos laskeutumisen aikana kaatuu. Varjolla opetellaan kuitenkin laskeutumaan erittäin pehmeästi. Erilaisia riskejä minimoidaan hyvällä koulutuksella, mutta myös teknisillä apuvälineillä. Kokeneillakin hyppääjillä on mukanaan automaattilaukaisin, joka avaa varavarjon automaattisesti, jos hyppääjä ei avaa varjoaan itse. Alkeiskoulutuksessa hyppääjillä on radiovastaanotin mukana, jolloin oppilas saa ohjeita myös hypyn aikana.
Entä jos varjo ei aukea?
Varjo aukeaa, sillä niitä on kehitetty urheiluhyppäämiseen sopiviksi jo kymmeniä vuosia. Kaikilla hyppääjillä on mukanaan varavarjo, jota tarvitaan tilastollisesti noin yhdellä hypyllä tuhannesta. Tätä tilastoa vääristää lisäksi erittäin kokeneet hyppääjät, jotka hyppäävät pienillä ja nopeilla varjoilla, joiden avaaminen on pikkutarkempi prosessi ja varavarjoa tarvitsee suhteellisesti enemmän.
Entä jos varavarjo ei aukea?
Varavarjo on ammattilaisen pakkaama pelastusväline. Siinä missä kaikki hyppääjät pakkaavat omat varjonsa, varavarjo huolletaan ja pakataan aina ammattilaisen toimesta ja niiden toimintavarmuus on vielä suurempi kuin päävarjoilla. Tilanne, jossa hyppääjällä ei ole mitään kangasta päänsä päällä maan lähestyessä, ei oikein ole mahdollinen.
Kuka saa hypätä?
Kurssille osallistuvan tulee olla 15 vuotta täyttänyt (alle 18-vuotiaat vanhempien kirjallisella suostumuksella).
Yli 60-vuotiailta vaaditaan lääkärintodistus normaalista terveydestä.
Painan yli 100 kg, onko se ongelma?
Valitettavasti on. Painon pitää olla alle 100 kg oppilasvarjojen valmistajien määräyksistä johtuen. Laskuvarjot kyllä kestäisivät huomattavasti suuremmankin kuorman, eli 99 kiloisenkaan ei tarvitse olla huolissaan, mutta valmistajat ovat päättäneet vetää rajan johonkin kohtaan ja me olemme sitoutuneet noudattamaan näitä rajoituksia.
Saanko ottaa hypylle kameran?
Laskuvarjohyppääjä saa käyttää kameraa, kun hän on hypännyt vähintään 200 laskuvarjohyppyä. Määrä voi tuntua suurelta, mutta laskuvarjohyppääminen vaatii keskittymistä, eikä mitään ylimääräistä saa olla mukana. Hyppykurssilla kouluttajallasi on yleensä kamera mukana. Emme kuitenkaan lupaa, että jokaiselta hypyltä saa varmasti videon. Keskitymme hyppäämiseen ja turvallisuuteen, emme hienojen videoiden kuvaamiseen.
Mitä varusteita tarvitsen?
Ohuet hanskat, kuten työhanskat jotka pysyvät kädessä kannattaa olla omasta takaa. Myös hyvät kengät, esimerkiksi lenkkarit pitää tuoda itse. Kaikki muut hyppäämisessä käytettävät varusteet saat kerholta ja ne ovat käytössäsi oppilashyppyjen ajan. Omat varusteet tulevat ajankohtaisiksi vasta itsenäisellä hyppääjällä.
Kuka on pakannut laskuvarjoni?
Laskuvarjon pakkaamista opetellaan alusta alkaen itse, mutta päänsääntöisesti pakkaaja on aina se, joka on varjolla viimeksi hypännyt. Oppilaslaskuvarjon pakkaamisessa on monta tarkistusvaihetta, jolloin useampi kokenut pakkaaja vahvistaa, että pakkaus etenee oikein, eikä siinä ole tapahtunut virheitä. Se, että huonosti pakattu varjo ei aukeaisi, on elokuvista tutuksi tullutta hömppää.
Varavarjot puolestaan ovat ammattilaisten pakkaamia. Varavarjo on pelastusväline, eikä tavallisella hyppääjällä ole mitään asiaa sen pakkaamiseen, tai tarkastamiseen.
Kuinka kauan oppilaana hypätään?
Oppilaan tulee suorittaa koulutusohjelman mukaiset 31 suoritusta, eli hyppyjä kertyy oppilaana vähintään 31. Monet suoritukset ovat vaativia ja joskus samaa suoritusta uusitaan monta kertaa, jotta voidaan varmistua riittävistä taidoista. 31-50 hyppyä on tyypillinen määrä oppilashyppyjä lisenssin saamiseksi. Laskuvarjohyppylisenssi on ilmailuliitolta haettava todistus itsenäisen hyppääjän kelpoisuudesta, joka oikeuttaa hyppäämään ilman kouluttajien valvontaa.
Kuinka nopeasti oppilashypyt voi hypätä?
Kaikki riippuu säästä ja kouluttajien määrästä, mutta tietenkin myös siitä, paljonko olet valmis odottelemaan hyppykerholla. Varsinkin alussa kerholla vietty aika jokaista hyppyä kohden on melko pitkä. Edistyneempi oppilas voi hyvällä säällä hypätä jopa 3-4 hyppyä yhden päivänä aikana. Viime vuosina nopeimmat oppilaat ovat hypänneet lisenssin parissa kuukaudessa.
Voinko hypätä jossain muualla, jos käyn kurssin Turussa? Tai toisinpäin?
Noudatamme ilmailuliiton koulutusohjelmia, jotka ovat päteviä koko maassa. Voit hypätä oppilashyppyä myös muualla, mutta tarvitset aina erillisen koulutuksen esimerkiksi erilaisesta lentokoneesta hyppäämiseen. Lisäksi sinun pitää mahdollisesti liittyä kyseisen kerhon jäseneksi. Kannattaa olla yhteydessä kyseiseen kerhoon ja tiedustella asiaa.
Jos olet muualta tuleva oppilas, maksa kerhomme jäsenmaksu sekä ilmailuliiton jäsenmaksu. Lisäksi koulutamme sinulle lentokoneemme ovelle siirtymisen ja uloshypyn erityispiirteet.
Terveydentilani ei ole täysin normaali, onko se este?
Tutustu etukäteen TERVEYDENTILAVAATIMUKSIIN. Jos jokin kohta epäilyttää, voit olla yhteydessä kerhoon ennen kurssille osallistumista. Kouluttajatkaan eivät kuitenkaan ole lääketieteen ammattilaisia, eli luultavasti ohjaamme suoraa asiantuntevalle lääkärille.
Hyvä, miten ilmoittaudun?
lmoittautumaan pääset kurssiaikataulujen yhteydessä.
Nähdään kerholla!